|
|
Uudenmaan tiepiirin
historiaa
|
Tarvontie 40 vuotta
|
Suomen ensimmäisen moottoritien, Tarvontien,
valmistumisesta tulee 16.12.2002 kuluneeksi 40 vuotta. Uusi tietyyppi,
moottoritie, oli aluksi outo nimeään myöten, sillä ajamisesta
puhumattakaan.
Tarvontie aloitti uuden vaiheen
suomalaisessa tieliikenteessä sekä teiden rakentamisessa ja
kunnostamisessa. Suomalaiset siirtyivät moottoriteiden aikaan muun
Euroopan tahtiin, mutta eurooppalaisesta kehityksestä erosimme teiden
rahoitusmallin osalta. Muualla työt tehtiin urakoilla ja varsinaisilla
tiemäärärahoilla, Suomessa rahoitus sidottiin työttömyyden hoitamiseen.
Työllisyystilanteen heikentymisen vuoksi perustettiin
työttömyystyömaita, ja Tarvontien rakennustyömaa oli yksi niistä. Syntyi
ns. lapiolinja.
Tarvontie vihittiin käyttöön ja
luovutettiin Uudenmaan tiepiirin ylläpidettäväksi 16.12.1962.
Rahoituksen ja rakentamisen haasteellisuudesta huolimatta lopputulokseen
oltiin tyytyväisiä. Tietä pidettiin aikanaan "suomalaisen
tienrakentamisen kauneimpana saavutuksena".
|
Kuvia työmaalta
Kuva
1:
Tarvontien työmaa hiljeni kesäksi 1957 rahoituksen päätyttyä. Työt
alkoivat uudelleen syksyllä.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
1_50_8kopiointi.jpg,
koko 527 kt. |
 |
Kuva
2:
Tarvolla työskenteli parhaimmillaan 250 kuorma-autoilijaa tai
koneurakoitsijaa.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
2_92_32kopiointi.jpg,
koko 557 kt. |
 |
Kuva
3:
Siirtotyömailta ja työttömyystöistä muistetaan usein tarinat
lapionvarteen nojailevista miehistä. Totta onkin, että monet tekivät
töitä verkkaiseen tahtiin. Toisaalta työmaille lähetettiin liian
paljon
ja monesti turhan aikaisessa vaiheessa miehiä, joille työnjohto ei
saanut järjestettyä mielekästä työtä. Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
3_76_13kopiointi.jpg,
koko 513 kt.
|
 |
Kuva
4:
Työtä välttelevien miesten vastapainona työmaille tuli miehiä, jotka
yrittivät kovasti paremmille palkoille. On muistettava, että monella
työttömyystyömaalla työskennelleellä oli perhe elätettävänään.
Kuvassa Kolmikyttyräisen kamelin kallion poraajat.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
4_99_9kopiointi.jpg,
koko 764 kt |
|
Kuva
5:
Työttömyystyömaille lähetettiin kunnista aivan liian paljon väkeä,
jolloin töiden järjestäminen oli käytännössä mahdotonta ja tarinat
kettinkivartisesta lapiosta saivat jälleen uutta voimaa. Kuvassa
Vehkamäen portin pohjan työmaa heinä-elokuussa 1960.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
5_101_4kopiointi.jpg,
koko 647 kt.
|
 |
Kuva
6:
Tarvontien työmaan organisaatio rakennettiin noin 1000 miehen
vahvuutta varten. Tietöiden johtoon nimitettiin Into Veikko Olavi
(IVO) Pirhonen. Työmaa alkoi majoitusleirien pystyttämisellä.
Kuvassa Tuomarilan majoitusleiri huhtikuussa 1960.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
6_93_10kopiointi.jpg,
koko 557 kt.
|
 |
Kuva
7:
Siirtotyömaiden ruokahuollosta vastasi Valtion ravitsemuskeskus.
Suosituimmat ruokalajit olivat hernekeitto, lihakeitto, lihapyörykät
ja makaronilaatikko. Ruuan hintaa pidettiin yleisesti korkeana,
sillä eräiden laskelmien mukaan ruoka maksoi kolmanneksen
päiväpalkasta. Erityisesti kahvin hinta närästi, sillä kahvi ja
pulla maksoivat päivän ruuasta noin 40 %. Kuvassa kahvihetki
Södrikin sillalla elo-syyskuussa 1960.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
7_101_20kopiointi.jpg,
koko 429 kt. |
 |
|
|
