Ympäristötaide liittää tien maisemaan

Suomessa on tehty viime vuosina useita tietaidehankkeita. Kunnat ovat kohentaneet imagoaan ja näkyvyyttään taideteoksilla. Tiehallinto on tehnyt jo useamman vuoden ajan taiteilijoiden kanssa yhteistyötä moottoriteiden rakentamisessa sekä meluesteiden, siltojen ja alikulkujen suunnittelussa. On käynnistynyt uudentyyppinen suunnittelujakso, jossa arkkitehtuurin voimin edesautetaan liikenneympäristön ulkonäön muotoutumista.

Uudellamaalla upeaa tienvarsitaidetta

Tiellä liikkujalle tietaideteokset ovat osa maisemaa. Kokemuksellinen sisältö ja kulttuuriset merkitykset ovat tärkeä osa monia ympäristötaideteoksia. Useissa teoksissa muunnetaan taideteoksen avulla ympäristön perinteistä ilmettä ja merkityssisältöä tuomalla ihmisille uusia virikkeitä. Uudenmaan tiepiirin alueella on useita tietaideteoksia, joista näkyvimmät on esitelty tässä.

Tietaidetta ovat Suomessa tehneet mm. Anne Eerola, Annukka Korhonen, Ekku Peltomäki, Antero Toikka, Niels Haukeland, Pekka Manner ja Hannu Siren. Useita ympäristötaidekilpailuja on myös järjestetty esimerkiksi meluesteiden ja muun tienvarsirakentamisen suunnittelussa.

Osa tienvarsien taideteoksista on Tiehallinnon rahoittamia, mutta suureen osaan on saatu rahoitusta myös kunnilta ja joskus yksityisiltäkin tahoilta.

Nelostien taideteokset

Lahden ammattikorkeakouluun kuuluva Lahden taideinstituutti aloitti Lahdentien laajentamiseen liittyen koulutushankkeen taide ja Valtatie 4 vuonna 1997. Tavoitteena oli taideteoksin korostaa merkittäviä maastonkohtia, jaksottaa matkan etenemistä ja pyrkiä luomaan paikallisuuden tuntua pysäköimisalueille. Projektissa pyrittiin myös kehittämään opiskelijoiden valmiuksia osallistua ympäristörakentamiseen ja suurimuotoisten ympäristöteosten suunnitteluun.

Hankkeen tavoitteena on ollut tien visuaalisen ympäristön parantaminen. Tietaideprojektissa myös koko matka Riihimäeltä Lahteen on nähty kokonaistaideteoksena, jonka elementtejä ovat liike, tie, auto ja tietaideteokset. Matka on prosessi ja kokemus, kuusikymmentäkahdeksan kilometriä tilaa. Nelostien teoksista osa sijaitsee Hämeen tiepiirin alueella.

Nelostien ensimmäinen taideteos tulee vastaan Sibeliuksen kotikaupungin Järvenpään eteläisen liittymän kohdalla ja jää moottoritien itäpuolelle. taideteos on nimeltään Nuottiviivasto  ja siinä on kuvattu Uusimaalaisten laulun ensinuotit. Nuotit on taiteillut Yrjö Ala-Heikkilä.

Mäntsälän ympäristötaideteos on nimeltään Kiven ja valon kunta. Teoksen nimi viittaa alueen kivenlouhimoihin. Teos koostuu kivenlohkareista ja reliefeistä ja sen taustana on eri väreissä loistava metsikkö. taideteoksen on tehnyt Mikko Aho. Teos sijaitsee Mäntsälän eteläisen liittymän kohdalla moottoritien itäpuolella.

Orimattilaa kuvaa Liehuva hevosenharja. Taiteilija Paavo Palokangas on toteuttanut graniittisen hevosenpään teräsharjaksineen Levannon liittymään, moottoritien itäpuolelle.

Hollolan ympäristötaideteos sisältää keskiaikaista salaperäisyyttä. Kansantarinan mukaan Hollolan keskiaikaisen harmaakivikirkon rakensivat jättiläiset nimeltään Hollo ja Martta. Taiteilija Yrjö Ala-Heikkilä on suunnitellut Hollolaan kivitaideteoksen, jonka nimi on perinteitä mukaillen Hollo ja Martta. Kiviveistos näkyy etelästä tultaessa ennen Perälän levähdysaluetta ja jää moottoritien itäpuolelle.

Lahden taideteos on moniosainen kokonaisuus, johon kuuluu Valoneula ja sen juurella oleva kompassiruusu sekä Siniset jarrut -nimiset lähestymisvalot keskikaistalla. Myös sininen ramppi valoineen kuuluu Lahden ympäristötaideteokseen. Taiteilija on Kari Lindström.

Porvoon moottoritien ympäristötaide

Porvoon moottoritie ja sen 15 kallioleikkausta valittiin vuonna 1996 koekohteeksi kallioleikkausten valaisemisessa. Teos ajoitettiin Porvoon 650-vuotisjuhlavuoteen. Suunnitelma pyydettiin valotaiteilija Ekku Peltomäeltä, joka suunnitteli kallioleikkauksen omaa muotoa tukevan harmonisen taideteoksen. Valaistus ei ole liian huomiota herättävä tai värikäs, joten se ei heikennä liikenneturvallisuutta.

Tien molemmilla puolilla on kallioon kiinnitetty lamppuja, jotka valaisevat kallioseinää. Helsingistä Porvooseen ajettaessa teos näkyy noin 700 metrin matkalla. Lamput ovat vähintään kolmen metrin korkeudessa, etteivät ne vahingoittuisi tai häikäisisi autoilijoita. Kallioseinä on korkeimmillaan hieman yli 20 metriä. Tienkäyttäjät näkevät teoksen noin puolen minuutin ajan. Hämäräkytkimillä varustetut valot palavat jatkuvasti pimeällä vuodenajasta riippumatta - valoisina kesäöinä valot eivät syty. Keväällä ja syksyllä valot valaisevat kallioseinää pitkin valuvia vesinoroja. Talvella jäähän heijastuvat valot hohtavat sinivihreää valoa.

Kehä 3:n ja Turun moottoritien Sinikurjet

Turunväylän ja Kehä III:n liittymäalue toteutettiin kansainvälisen E18-tien ja pääkaupunkiseudun porttikohtana. Liittymästä suunniteltiin avara maisematila sulavine tielinjoineen, meluaitoineen, kaiteineen ja siltoineen.

Liittymän keskipisteeseen on sijoitettu kolme voimajohtopylvästä, jotka on muotoiltu sisääntulokohdan leimaaviksi ympäristötaideteokseksi nimeltään Sinikurjet. Muotoilusta on vastannut Antti Nurmesniemi ja toteutuksesta IVO, eli nykyinen Fortum. Sinikurjet valmistui vuonna 1996. E18-tien sinistä tunnusväriä sovellettiin taideteoksessa, sillassa ja meluesteissä. Pentti Hautala on suunnitellut Turunväylän yli kulkevan kevyenliikenteen sillan alaosan sininen valaistuksen.

Länsiväylän ympäristörakenteet

Jarmo Suomisen tiimi on suunnitellut Tapiolan ja Hakalehden alueen meluntorjuntarakenteet Länsiväylän ympäristössä. Alueen pitkät, harjumaiset maavallit käyvät alueella vuoropuhelua teräksisten meluesteiden ja siltojen kanssa.

Otaniemen liittymän alueen muodon viimeisteli arkkitehti Anne Eerolan suunnittelema Purjeet-niminen teos. Pyöreällä ja kymmenen metriä leveällä betonijalustalla seisova purje on rei'itettyä alumiinia. Teoksen kokonaiskorkeus on 27 metriä ja se painaa noin 9000 kiloa. Purjeet valittiin useista eri vaihtoehdoista kuvaamaan parhaiten Länsiväylän merenhenkisyyttä yhdistäen sen Otaniemen teknologiamaisemaan.

Länsiväylän Otaniemen liittymän ulkokaarteessa sijaitsevalla kuvanveistäjä Hannu Sirenin Vastuu-nimisellä  kallioleikkausteoksella on paljon katsojia vilkasliikenteisellä Länsiväylällä. Maiseman käsittely kallioleikkauksineen noin 200 metrin matkalla on esimerkki taiteilijan hakeutumisesta yhteistyöhön arkkitehtien ja rakennuttajien kanssa. Vastuu-teos viestii, että luonnosta on kannettava vastuuta. Kaupunkilainen irtautuu helposti luonnon elementeistä. Kivimateriaalin alkukantaisuus, muoto ja jännitteet puhuttelevat ohikulkijoita kiireen keskellä. Kallioteos muodostuu kolmesta eri osasta. Läntisin osa on pieni muoto liittymän kaarteessa, keskellä kohoaa rosoinen musta osa ja itäisimpänä kohoaa teoksen näyttävin osa, kulmikas ja säännöllinen punagraniitti.

Tapiolan ja Hakalehdon alueen ilme on SAFA:n arkkitehdin Jarmo Suomisen johtaman Trollius-tiimin suunnittelema. Pitkät, harjumaiset maavallit on sovitettu yhteen teräksisten meluesteiden ja siltojen kanssa. Väriskaala on valittu Tapiolan vihreän ja valkoisen mukaan. Kesäaikana vihreys korostuu 43 000 istutetun taimen ansiosta

Halkopino Tuusulanväylän varressa

Torpparinmäkeä suojaavan Tuusulanväylän meluesteen eteen on rakennettu Halkopino- niminen ympäristötaideteos. 230 metriä pitkään ja kaksi metriä korkeaan teokseen on uponnut kolmesataa kuutiota halkoja. Kuvataiteilija Ritva Harlen suunnitteleman Halkopinon yhtenä ideana on, että se muodostaa akanvirran eli vastavirran Vantaanjoelle. Teoksella pyritään myös parantamaan meluesteen eristävyyttä. Vuonna 2000 valmistuneen Halkopinon kokosivat projektityönä pitkäaikaistyöttömät.

Vuosaaren sisääntuloväylä

Vuosaaren liikenneympäristö muodostaa pääsisäänkäynnin Helsingin voimakkaimmin kasvavaan kaupunginosaan ja siitä on tulossa väylä Vuosaaren uuteen suursatamaan. Vuosaaren valotaideteoksen perustana ovat kokot, jotka pelastivat Helsingin sota-ajan pommituksilta. Vihollisen pommittajat harhautuivat kokkojen ansiosta kaupungin sijainnista ja pudottivat lastinsa Vuosaaren korpiin.

Vuotien valaistus on ainutlaatuinen. Tien molemmilla puolilla on rei'itetyt metallipylväät, jotka on valaistu alhaalta päin. Liikkuvasta autosta katsottuna valo näyttää liikkuvan ja muuttuvan pylvään sisällä. Ajoradat on valaistu perinteisillä lampuilla, jotka roikkuvat tien päällä vaijereissa. Vaijerit on kiinnitetty tien vieren valopylväisiin.

Vuotien suunnittelussa on ajateltu kaunista maisemaa ja silmänruokaa. Tavanomaisen harmaan betonimuurin sijasta on tukirakenteina tien vierillä käytetty kivikorirakenteita. Kivikorit ovat katiskoja muistuttavia metallikehikoita, jotka täytetään kivimurskalla. Kivi on louhittu samasta paikasta, missä Vuotie kulkee, joten tummanharmaa väri on huolellisesti sovitettu ympäristöön.

Nummelan Meritien eritasoliittymä

Nummelan eritasoliittymä valtatiellä 2 avattiin liikenteelle syksyllä 2003. Jo liittymän suunnittelun alkuvaiheessa selvisi, että alueella olleen Niemelästä Nummelaan kulkevan voimajohdon linjausta olisi muutettava. Vihtiläisen valtuutetun Aila-Helena Löfgrenin aloite sekä Vihdin kunnan, Tiehallinnon ja kantaverkkoyhtiö Fingridin yhteistyö tuotti suunnitelman, jossa johtomuutos toteutettiin maisemaratkaisuna.

Marraskuussa 2003 tämä liittymän tilataideteos  - pylväs, jonka varsinainen tehtävä on kannatella 110 kilovoltin voimajohtoja - valaistiin. Voimajohtopylvään asun suunnitteli sisustusarkkitehti Jorma Valkama. Ristikkorakenteinen pylväs sai ylleen peltikasettielementeistä kootun, kolmea eri sinistä heijastavan "mekon". Tilataideteoksella ei vielä ole nimeä.

Karkkila

Karkkilassa on 2-tien liittymässä alueen teollisuushistoriaa kuvaava teräsvalusanko, josta käytetään myös nimeä valusenkka. Kyseessä ei ole varsinaisesti taideteos, vaan aikoinaan Imatra Steelin tehtaalla käytössä ollut 40 tonnin teräsvalusanko eli senkka, josta kaadettiin sulaa metallia. Imatra Steel lahjoitti tarpeettomaksi käyneen senkan Suomen valimomuseosäätiölle, josta se kulkeutui Karkkilan maamerkiksi liittymän rakennuksen yhteydessä. Karkkilan Lions Club organisoi ja kustansi senkan uudelleen sijoittamisen liittymään. Kookas teräsvalusanko on valaistu sisältäpäin. Idea on käytössä myös useilla Ruotsin valimopaikkakunnilla, joissa on nähtävissä samantyyppisiä alueen historiaan liittyviä maamerkkejä.

Turun moottoritien sisääntuloväylä

Turun moottoritien päässä Huopalahdentiellä on koivuistutus, joka syntyi kulttuuripääkaupunkivuoteen valmistuvan Helsingin sisääntuloväyläkilpailun tuloksena. Vihreä -niminen taideteos voitti suunnittelukilpailun, jolla haettiin kaunistusta Helsingin sisääntuloväylille. Uudenmaan tiepiiri on vastannut ympäristötaideteoksen toteuttamisesta.

Koivuistutus kasvaa vielä, joten se on parhaimmillaan vasta myöhemmin. Ympäristötaiteen rakentamista ovat kiusanneet alkuvaiheessa sekä ankara kuivuus että rahapula, minkä vuoksi valaistus voidaan toteuttaa vasta myöhemmin. Koivuja on istutettu Professorintien ylikulkusillan ja Huopalahden väliin molemmin puolin Turunväylää. Puita on myös moottoritien viheralueella.

Sisääntuloväylän suunnitelman tekijä on maisema-arkkitehti Emilia Weckman, joka oli kilpailuun osallistuessaan vielä opiskelija. Weckman on jäljitellyt suunnitelmassaan kartanoiden pihaan johtavaa koivukujaa. Yhteensä istutettuja koivuja on 315 ja valaisimia puiden tyveen on tarkoitus tulla noin sata. Huopalahdentien valaistus sai kunniamaininnan vuonna 1999 Vuoden valaistuskohde-kilpailussa.

Sisääntuloväylien Valoaalto-teokset

Lahdenväylällä ja Itäväylällä on rakennettu valokuitu-aaltoviivoista  väriä vaihtavat valoteokset, jotka toivottavat tulijan tervetulleeksi Helsinkiin. Aaltomaiset teokset symbolisoivat Helsingin merellisyyttä ja mukailevat vapaasti Helsingin vaakunan aaltokuvioita. Teokset on suunnitellut SITO, ja ne sijaitsevat molemmilla sisääntuloväylillä (Lahden- ja Itäväylillä) Helsingin kaupungin rajan tuntumassa.

Lauttasaaren ja Lapinlahden sillat

Lapinlahden sillan kantavat rakenteet on valaistu sivustapäin. Silta on väriltään vihreä ja monimetallilamppujen valkoinen valo korostaa sillan väriä kauniilla tavalla. Sillan on suunnitellut ja toteuttanut SITO.

Lauttasaaren sillan muotoiluhistoriallisesti arvokkaat tievalaisimet säilytettiin ajoväylän valaisimina uusimalla vanhentuneet valonlähteet. Sillan graniittiset pilarit on valaistu kiven omaa sävyä korostavilla pienillä monimetalliheittimillä. Sillan valkoiset kannatinpalkit on valaistu pintaa pyyhkivillä monimetallivalonheittimillä, jotka on piilotettu erikoisvalmisteisten häikäisysuojien taakse suojaan rannoilla ja merellä kulkevien katseilta. Valaistu kannatinpalkki tuo sillan silhuetin esiin ulkomereltä tultaessa ja valaistut pilarit muodostavat portin Seurasaaren selälle suunnattaessa. Sillan valaistuksen on suunnitellut LT-Konsultit Oy.

Malmin hautausmaan kiviaita

Jykevä luonnonkiviaita Malmin hautausmaalla on moottoritien varressa. SITO:n suunnittelema ja toteuttama valaistus on toteutettu valonheittimillä kahteen suuntaan toimivana valotaideteoksena. Kun teos ohitetaan kaupungista päin tullessa, kiviaineksen muoto korostuu lämpimissä väreissä ja sen tarkoitus on luoda kaupungista poistuvalle kulkijalle lämminhenkinen tunnelma. Kun taas valoteos ohitetaan kaupunkiin päin, se näyttäytyy vastavalossa kylmänä ja pimeänä ja näin ikään kuin varoittaa edessä olevista kaupungin ja liikenteen vaaroista.

Tuusulantien Valoviiri

Teos on Helsingin kaupungin rajan tuntumassa ja toivottaa kaikki autoilla ja lentoteitse saapuvat tulijat tervetulleeksi Suomeen ja sen pääkaupunkiin Helsinkiin. Valoviiri-teos rakentuu noin viidestäsadasta ohuesta metallikepistä, jotka loistavat 260 eri värisävyssä. Valoviiri-teokseen on ohjelmoitu useampia vaihtuvia kuvioita. Ohi ajava autoilija ei ehdi näkemään kuvion vaihtumista, mutta seuraavana päivänä ohikulkijalle näyttäytyvä teos voi olla jo toisen näköinen.

Valoviiri loistaa itsenäisyyspäivänä sinivalkoisissa väreissä ja jouluna sen perusvärit ovat vihreä ja punainen, joista muodostuu joulukuusi. Metallikepit eivät uhkaa liikenneturvallisuutta ja ne taittuvat, mikäli jäävät auton alle. Lisäksi LED-valonlähde kuluttaa äärimmäisen säästeliäästi virtaa. Valoviiri-teoksen on visioinut Eero Metso ja yksityiskohtaisen sijoitus- ja teknisen suunnittelun ovat toteuttaneet SITO, Obelux ja Helsingin Energia.