Ajankohtaista
|
Tieluiskat tarjoavat elinympäristön myös uhanalaisille lajeille
Tiedote 15.12.2003
Tiestön suorat luontovaikutukset jäävät
Suomessa vähäisiksi tai ainakin paikallisiksi. Tutkimustulosten mukaan uusien
teiden luiskat voivat tarjota elinympäristön myös uhanalaisille lajeille.
Uusien tieluiskien lajisto ja monimuotoisuus onkin verrattavissa hyvään
maaseutuympäristöön.
Uusien luiskien lajisto kerääntyy lähinnä
vanhoilta tieluiskilta ja maatalouden käytössä olevalta maalta. Paikoitellen
lajistoa on tullut myös metsän uudistusaloilta ja soranottoalueilta. Lisäksi
luiskilla esiintyy rantalajistoa. Uudet luiskat näyttävät myös muodostavan
leviämisväylän eräille tulokaslajeille.
Tulokset selviävät
valtatie 7:n seurantatutkimuksesta, joka kattaa koko ajanjakson tielinjan
raivaamisesta ja rakennusvaiheista liikenteelle avaamiseen saakka.
Seurantatutkimus toteutettiin vuosina 1995-2001. Se on lajissaan ainoa
systemaattinen pitkän aikavälin seuranta.
Tutkimuksessa selvitettiin tienrakentamisen ja
liikenteen vaikutuksia ympäristön lajistoon ja eliöyhteisöihin Etelä-Suomessa.
Samalla tarkasteltiin tiealueella esiintyvää lajistoa ja sen kehitystä uusilla
tieluiskilla. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota myös tienpidon vaikutuksiin
laajalla ja yhtenäisellä metsäalueella.
Hankkeeseen sisältyi kolme osatutkimusta;
tienrakentamisen ja tienpidon vaikutukset kasvillisuuteen, kovakuoriaisiin sekä
linnustoon. Tien vaikutukset ympäristön kasvillisuuteen arvioitiin vähäisiksi ja
ne rajoittuivat kapealle, alle 20 metrin vyöhykkeelle tien tuntumassa.
Tieliikenteen havaittiin vaikuttavan
kovakuoriaisyhteisöihin, joita tarkasteltiin nyt ensimmäistä kertaa pitkällä
aikavälillä. Liikenne karkotti joitain kovakuoriaislajeja ja tarjosi elintilaa
korvaaville lajeille. Tien vaikutukset linnustoon puolestaan rajoittuivat tien
lähiympäristöön, alle sadan metrin levyiselle vyöhykkeelle. Samalla vaikutukset
rajoittuivat vain harvoihin lajeihin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan tulevaisuudessa
hyödyntää muun muassa tieluiskien viimeistelyssä ja käsittelyssä. Johtopäätösten
mukaan tieluiskat voidaan Etelä-Suomen olosuhteissa jättää karkeiksi, vaille
istutuksia, sillä luonnonkasvit leviävät luiskille nopeasti ilman erityistoimia.
Karkeat tieluiskat ovat tutkimuksen mukaan otollisia kasvupaikkoja luonnon
kasvillisuudelle ja myös eräille muille eliöille.
Lisätietoja: Ympäristövastaava Arto
Kärkkäinen, Uudenmaan tiepiiri, puh. 0204 22 2938.
Julkaisu: Moottoriväylät ja luonto, E18
valtatie 7 välillä Koskenkylä-Loviisa seurantatutkimuksien 1995-2001 yhteenveto.
Tiehallinnon selvityksiä 6/2002 (pdf 1500k)
Liite:
Tiivistelmä
Moottoriväylät ja luonto, E18 valtatie 7 välillä Koskenkylä- Loviisa
seurantatutkimuksien 1995-2001 yhteenveto.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää
tienrakentamisen ja liikenteen vaikutuksia ympäristön lajistoon ja
eliöyhteisöihin Etelä-Suomessa sekä tarkastella tiealueella esiintyvää
lajistoa ja sen kehitystä uusilla tieluiskilla. Erityisesti haluttiin tietoa
siitä, miten ja minkälaisia vaikutuksia tienpidosta ilmenee laajalla ja
yhtenäisellä metsäalueella.
Seurantatutkimus toteutettiin vuosina
1995-2001. Tutkimuskohteeksi valittiin valtatien 7 rakentaminen
moottoriliikennetieksi vuosina 1996-1998 välillä Koskenkylä - Loviisa ja
syrjään jäävä osuus vanhaa valtatietä 170. Tutkimusalue käsitti sekä
tiealuetta että sitä ympäröiviä metsämaita. Hankkeeseen sisältyi kolme
osatutkimusta:
- Kasvillisuus (vanhan tien kartoitukset
1995-1997, uuden tien ympäristön seurannat 1996-2000 ja uuden tien
tiealueen seurannat 1999-2000).
- Kovakuoriaiset (seuranta uuden tien
ympäristössä ja vanhoissa liittymissä 1995-1997, seuranta uuden tien
alueella ja kontrollipaikoissa 1998-2001).
- Linnusto (pönttölintuseuranta ja
linjalaskennat uuden tien ympäristössä 1996-2000).
Kasvillisuustutkimusten tavoitteena
oli selvittää tienrakentamisen ja tienpidon vaikutuksia kasvilajistoon ja
biotooppeihin tiealueella ja sen lähiympäristössä. Tutkimukset tehtiin
ruutukartoitukseen perustuvina profiiliseurantoina ja vanhalla tiellä 100
metrin pituisina kartoitusjaksoina. Tien vaikutukset ympäristön
kasvillisuuteen arvioitiin vähäisiksi ja ne rajoittuvat kapealle, alle 20
metrin vyöhykkeelle tien tuntumaan. Tiealueen kasvisto havaittiin
mielenkiintoiseksi ja se käsittää uhanalaisia, silmälläpidettäviä ja
alueellisesti harvinaisia kasveja.
Kovakuoriaistutkimuksen tavoitteena
oli kerätä edustava lähtötilanneaineisto tien halkomien metsien sekä avoimen
tieympäristön kovakuoriaislajistosta, luonnehtia eri tutkimusalojen lajistoa
sekä verrata biotooppikuvioita ja niiden lajistoa toisiinsa. Tutkimus
perustui seurantaprofiileihin, joissa käytettiin kuoppa- ja ikkunapyydyksiä.
Kovakuoriaisille tiealueen tietyt ympäristötyypit, kuten paisterinteet, ovat
lajistollisesti merkittäviä, ja tutkimuksessa todettiin runsaasti
harvinaisten lajien esiintymiä. Tiealueella liikenteen aiheuttaman tärinän
havaittiin vaikuttavan kovakuoriaisyhteisöihin. Liikenne näytti karkottavan
joitain lajeja ja tarjoavan elintilaa korvaaville lajeille.
Linnustotutkimuksen tavoitteena oli
selvittää tienrakentamisen vaikutuksia yhtenäisen metsäalueen linnustoon.
Tutkimukset jakautuivat kahteen osaan: pönttölintututkimukseen ja
linjalaskentatutkimukseen. Tien vaikutukset linnustoon rajoittuvat tien
lähiympäristöön, alle 100 metrin levyiselle vyöhykkeelle, ja vaikutukset
koskevat vain harvoja lajeja. Tutkimuksessa todettiin sekä tienreunasta
hyötyviä että siitä kärsiviä lajeja.
Tutkimuksessa seurattavana muuttujana on itse
tie ja sen rakentamisen mahdollisesti aiheuttamat muutokset aina tielinjan
raivauksesta rakennusvaiheiden kautta liikenteelle avaamiseen saakka.
Tulosten arvioinnin kannalta toteutunut seurantajakso oli melko lyhyt eikä
seurantatutkimusta voitu toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan tiestön suorat
luontovaikutukset ovat Suomessa vähäisiä tai ainakin paikallisia.
|
|