Pääjohtaja Eero Karjaluoto avasi seminaarin.  Hän kertoi, että Tiehallinto haluaa käynnistää laajan keskustelun tie- ja liikenneolojen tulevaisuudesta. Tiehallinnon laatima Tie- ja liikenneolojen tavoitetila on asiantuntijanäkemys siitä, millaisia tarpeita ja odotuksia ihmisten liikkumiseen ja kuljetuksiin kohdistuu noin 20 vuoden aikavälillä. - Esityskuvat (pdf 190k)   
 
- PDF-tiedostojen katseluun tarvitaan ilmainen Acrobat Reader -ohjelma. Sen saa mm. Adoben www-palvelusta.
   

Liikenne yhteiskunnan valinnoissa
 
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäki korosti, että liikenneinfrastruktuuri on välttämätön tuotantotekijä, jota ilman yhteiskunnan muut sektorit eivät pystyisi toimimaan. Tämän vuoksi valtion infrastruktuuria koskevaa päätöksentekoa on syytä uudistaa pitkäjänteisempään ja monipuolisempaan suuntaan.

Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäki

Rajamäen mukaan hallitusohjelman tavoitteet ovat liikenteen osalta edenneet hyvin. Liikenteen kannalta viime syksyn budjettikäsittely oli nimenomaan yhteiskunnallista valintaa. Mikäli eduskunnan edellyttämiä hankkeita ei olisi käynnistetty tämän vuoden talousarvion yhteydessä, olisi alueellisten tieinvestointien määrä supistunut 40 % vuoteen 2002 verrattuna. Jos hankkeista päättäminen olisi lykkääntynyt uuden hallituksen lisäbudjetteihin, hankkeet eivät olisi kähteneet käyntiin tänä vuonna. Lisäksi maassa käynnissä olleet hankkeet olisivat keskittyneet Etelä-Suomeen.

Liikennepolitiikan pelastus on vain sen laaja-alaisempi kytkeminen elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja alueiden kehittämisen kehykseen. Liikennemuotoja on arvioitava myös kokonaisuutena, puhuja sanoi. - Esityksen tekstilyhennelmä (pdf)
  

Ihminen liikenteessä
 
Professori Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopistosta toi esille sen, miten tie on saanut jo varhaisissa kulttuureissa ja uskonnoissa symbolisen merkityksen. Hän tarkasteli tien, auton ja ihmisen välistä suhdetta histroriallisesta näkökulmasta. Miten jo 3000-luvulla eKr. pyörän keksimisen jälkeen vaunuja on käytetty ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen. Tietyt perusasiat eivät ole muuttuneet aikain saatossa, ne ovat vain muuttaneet muotoaan.
 
Niiniluodon mukaan vaihtoehdon henkilöiden ja  tavaroiden kuljetuksille on luonut viestinnän kehitys. Nokian slogan "Connecting people" on käytännössäkin yhdistänyt ihmisiä, mutta kuitenkin henkilö- ja tavaraliikenne maanteillä on kasvussa. Ei Internet, virtuaaliopiskelu eikä muut sähköiset palvelut ole Niiniluodon mukaan poistaneet ihmisten tarvetta liikkua ja liikuttaa.

Professori Ilkka Niiniluoto kysyy kenen ehdoilla autoja ja teitä kehitetään.

Lisäksi Niiniluoto toi esitelmässään esille näkökulman autoon ja autoiluun. Hän mietti asiaa tekniikan filosofian näkökulmasta. Lisäksi hän esitti kysymyksen siitä kenen ehdoilla autoja ja teitä kehitetään? Tekniikka luo ihmisten tarpeita; mitä helpompaa ja mukavampaa on liikkua paikasta toiseen, sitä enemmän ihmiset sitä haluavat. Hänen mielestään autosta on tullut hedonismin, vitalismin ja mahtiarvojen ilmentymä. Auto on statussymboli, joka pönkittää ihmisten egoa ja lisää turhamaisuutta. - Esityksen tekstilyhennelmä (pdf) - Esityskuvat (pdf)
 

Yhteiskunnallinen tehokkuus valintojen taustalla

Infrastruktuurin merkitys alueiden kehittämisessä

Maakuntajohtaja Tapio Välinoro Kymenlaakson Liitosta esitti tieinfrastruktuurille kolme pääroolia ja niille asetettavia vaatimuksia. Nämä kolme pääroolia ovat:
 
1. Tie tuotantojärjestelmän osana
2. Tie työssäkäynti- ja asiointivälineenä
3. Tie vapaa-ajan käytön mahdollistajana
 
Tie tuotantojärjestelmän osana edellyttää Välinoron mukaan alueellisen tuotantorakenteen tarkempaa tuntemusta. Liikennevirtatutkimuksilla on voitava tunnistaa liikenteen rakenteen ja määräpaikkatietojen lisäksi mihin tuotantoprosessiin liikennesuorite liittyy, on kysyttävä miten hyvin tie palvelee tuotantoprosessia. Vain siten voidaan kehittää tietä tuotannon lisäarvoketjussa. Tien telemaattiset palvelut on kytkettävä osaksi alueen tuotanto- ja palveluverkkoa ja päinvastoin.

Maakuntajohtaja Tapio Välinoro: "Tien on palveltava yhä monimutkaisempaa asiointi- ja työssäkäynti- alueiden kehitystä".

Tie työssäkäynti- ja asiointivälineenä vaatii Välinoron mielestä tietoa edessä olevista työn kuvan ja palvelurakenteen muutoksista sekä niiden suhteesta asutusraken- teeseen. Uuden teknologian käyttöönotto vaikuttaa työn kuvaan ja asiointiin. Toimipaikoista riippuvainen työ vähenee, mutta vuorovaikutustarve kasvaa, tien on palveltava yhä monimutkaisempaa asiointi- ja työssäkäyntialueiden kehitystä.
 
Kolmas kohta eli tie vapaa-ajan käytön mahdollistajana edellyttää tietoa merkittävistä kysynnän ja tarjonnan muutoksista alueellisissa vapaa-ajan viettomahdollisuuksissa. Tie itsessään älykkäine palveluineen on viihtyvyystekijä ja osa vapaa-ajan viettoa, kertoi Välinoro.
- Esityksen tekstilyhennelmä (pdf)
 

Elinkeinoelämä pyörien päällä

Johtaja Raimo Mansukoski TT:sta toi esille elinkeinoelämän näkökulman. Hän painotti esitelmässään sitä, miten tärkeä rooli elinkeinoelämän logistiikassa tiekuljetuksilla on. Pelkästään tavaraliikenteestä noin 66 % kulkee Mansukosken mukaan pyörien päällä.
 
- Teiden on oltava kunnossa, painotti Mansukoski.
 
Suomessa on korkeat logistiset kustannukset. Näin ollen on tärkeää, että logistista osaamista löytyy. On olemassa esimerkkejä sellaisista yrityksistä, jotka ovat onnistuneet tekemään logistiikasta kilpailuedun. Mansukosken mukaan tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Nokia ja metsäteollisuus.

Johtaja Raimo Mansukoski TT:sta on hyvin huolissaan väyläomaisuutemme arvon kuihtumisesta

Johtaja Mansukoski on hyvin huolissaan väyläomaisuutemme arvon kuihtumisesta sekä palvelutason puutteista. Esimerkkinä hän mainitsee vuosittaiset sorateiden kelirikot, jotka aiheuttavat  yksin metsäteollisuudelle 100 miljooonan euron ylimääräiset vuosikustannukset. Hänen mukaansa elinkeinoelämä on syystä huolissaan tieverkon palvelutason tulevaisuudesta.
- Esityksen tekstilyhennelmä (pdf) - Esityskuvat (pdf 110k)

Suuntaviittana ympäristö

 
Kumppanuuksia haetaan
 
Pääjohtaja Karjaluoto päätti tilaisuuden toteamalla, että kun tieinvestointien uusilla rahoitusmalleilla näyttää olevan kannatusta, niin niitä viedään eteenpäin. Hän painotti, että Tiehallinnon omat rahkeet ja asiantuntemus ei suinkaan riitä kaikkeen, ja siksi Tiehallinto aktiivisesti hakee yhteistyötä ja kumppanuuksia, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Hyvä esimerkki tästä opn vuorovaikutus maakuntien kanssa. Myös tätä yhteistyötä haluamme lisätä, pääjohtaja sanoi.

Teksti: Tiehallinto/Johanna Vessonen, Karri Varmo
Kuvat: Eriika Ahopelto