Tiedotteet 2003 -
Tavoitetila-sivu
Finlandia-talo 3. huhtikuuta 2003
Tie- ja
liikenneolojen tulevaisuudesta keskusteltiin
"Tie, ihminen ja elinkeinoelämä" -seminaari kokosi Finlandia- talolle
reilut 100 kuuntelijaa.
Keskustelun herättäjinä toimivat eri näkökulmia edustavat asiantuntijat ja
yhteistyökumppanit, jotka kertoivat näkemyksiään, tarpeitaan ja toiveitaan
liikkumisesta ja kuljettamisesta. |

Tiehallinnon pääjohtaja
Eero Karjaluoto |
Pääjohtaja
Eero Karjaluoto avasi seminaarin. Hän
kertoi, että Tiehallinto haluaa käynnistää laajan keskustelun tie- ja
liikenneolojen tulevaisuudesta. Tiehallinnon laatima Tie- ja liikenneolojen
tavoitetila on asiantuntijanäkemys siitä, millaisia tarpeita ja odotuksia
ihmisten liikkumiseen ja kuljetuksiin kohdistuu noin 20 vuoden aikavälillä. - Esityskuvat
(pdf 190k)
- PDF-tiedostojen
katseluun tarvitaan ilmainen Acrobat Reader -ohjelma. Sen saa mm. Adoben
www-palvelusta.
Liikenne
yhteiskunnan valinnoissa
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäki korosti, että
liikenneinfrastruktuuri on välttämätön tuotantotekijä, jota ilman yhteiskunnan
muut sektorit eivät pystyisi toimimaan. Tämän vuoksi valtion infrastruktuuria
koskevaa päätöksentekoa on syytä uudistaa pitkäjänteisempään ja monipuolisempaan
suuntaan.

Valtiovarainvaliokunnan
liikennejaoston puheenjohtaja
Kari Rajamäki |
Rajamäen mukaan hallitusohjelman
tavoitteet ovat liikenteen osalta edenneet hyvin. Liikenteen kannalta viime
syksyn budjettikäsittely oli nimenomaan yhteiskunnallista valintaa.
Mikäli eduskunnan edellyttämiä hankkeita ei
olisi käynnistetty tämän vuoden talousarvion yhteydessä, olisi alueellisten
tieinvestointien määrä supistunut 40 % vuoteen 2002 verrattuna.
Jos hankkeista päättäminen olisi lykkääntynyt uuden hallituksen
lisäbudjetteihin, hankkeet eivät olisi kähteneet käyntiin tänä vuonna.
Lisäksi maassa käynnissä olleet hankkeet olisivat keskittyneet
Etelä-Suomeen. |
Liikennepolitiikan pelastus on vain sen
laaja-alaisempi kytkeminen elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja alueiden
kehittämisen kehykseen. Liikennemuotoja on arvioitava myös kokonaisuutena,
puhuja sanoi. - Esityksen tekstilyhennelmä
(pdf)
Ihminen
liikenteessä
Professori Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopistosta toi esille sen, miten
tie on saanut jo varhaisissa kulttuureissa ja uskonnoissa symbolisen
merkityksen. Hän tarkasteli tien, auton ja ihmisen välistä suhdetta
histroriallisesta näkökulmasta. Miten jo 3000-luvulla eKr. pyörän keksimisen
jälkeen vaunuja on käytetty ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen. Tietyt
perusasiat eivät ole muuttuneet aikain saatossa, ne ovat vain muuttaneet
muotoaan.
Niiniluodon mukaan vaihtoehdon henkilöiden ja tavaroiden kuljetuksille on
luonut viestinnän kehitys. Nokian slogan "Connecting people" on käytännössäkin
yhdistänyt ihmisiä, mutta kuitenkin henkilö- ja tavaraliikenne maanteillä on
kasvussa. Ei Internet, virtuaaliopiskelu eikä muut sähköiset palvelut ole
Niiniluodon mukaan poistaneet ihmisten tarvetta liikkua ja liikuttaa.
 |
Professori Ilkka Niiniluoto kysyy kenen ehdoilla autoja ja teitä kehitetään. |
Lisäksi
Niiniluoto toi esitelmässään esille näkökulman autoon ja autoiluun. Hän mietti
asiaa tekniikan filosofian näkökulmasta. Lisäksi hän esitti kysymyksen siitä
kenen ehdoilla autoja ja teitä kehitetään? Tekniikka luo ihmisten tarpeita; mitä
helpompaa ja mukavampaa on liikkua paikasta toiseen, sitä enemmän ihmiset sitä
haluavat. Hänen mielestään autosta on tullut hedonismin, vitalismin ja
mahtiarvojen ilmentymä. Auto on statussymboli, joka pönkittää ihmisten egoa ja
lisää turhamaisuutta. - Esityksen
tekstilyhennelmä (pdf) - Esityskuvat
(pdf)
Yhteiskunnallinen tehokkuus valintojen taustalla
VATT:n
ylijohtaja Reino Hjerppe painotti esitelmässään Suomen
kaksoisongelmaa. Ne ovat: pitkät etäisyydet ja harvaan asuttu maa sekä
etäisyys kansainvälisistä markkinoista.
Ensimmäinen aiheuttaa tarpeen kansantaloudellisesti suhteellisen suuriin
investointeihin ja kustannuksiin. Toisella on taas suuri merkitys yritysten
kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Hjerppe painottikin puheessaan
infrastruktuurin suurta merkitystä kilpailukyvyn kannalta.
Infrastruktuuriverkon vahvuuksia Suomessa
Hjerpen mukaan ovat liikenteen sujuvuus ja liikkenneruuhkien vähäisyys,
joukkoliikennejärjestelmän toimivuus ja talviolosuhteissa tapahtuvan
liikkumisen hyvä hallinta. Logistiikkajärjestelmän haasteiksi |

VATT:n ylijohtaja Reino
Hjerppe
|
ja kehittämiskohteiksi Hjerppe
mainitsi liikenneverkon ylläpidon ja käytön kalleuden ja kansainvälisten ja
globaalien toimistusketjujen ja verkokostojen hallinnan.
- Esityksen tekstilyhennelmä (pdf)
- Esityskuvat (pdf 890k)
|
Infrastruktuurin merkitys alueiden kehittämisessä
Maakuntajohtaja Tapio Välinoro Kymenlaakson
Liitosta esitti tieinfrastruktuurille kolme pääroolia ja niille asetettavia
vaatimuksia. Nämä kolme pääroolia ovat:
1. Tie tuotantojärjestelmän osana
2. Tie työssäkäynti- ja asiointivälineenä
3. Tie vapaa-ajan käytön mahdollistajana
Tie tuotantojärjestelmän osana edellyttää Välinoron mukaan alueellisen tuotantorakenteen tarkempaa tuntemusta.
Liikennevirtatutkimuksilla on voitava tunnistaa
liikenteen rakenteen ja määräpaikkatietojen lisäksi mihin tuotantoprosessiin
liikennesuorite liittyy, on kysyttävä miten hyvin tie palvelee
tuotantoprosessia. Vain siten voidaan kehittää tietä tuotannon
lisäarvoketjussa. Tien telemaattiset palvelut on kytkettävä osaksi alueen
tuotanto- ja palveluverkkoa ja päinvastoin.
 |
Maakuntajohtaja Tapio Välinoro: "Tien on palveltava yhä
monimutkaisempaa asiointi- ja työssäkäynti- alueiden kehitystä". |
Tie työssäkäynti- ja asiointivälineenä vaatii
Välinoron mielestä tietoa edessä olevista työn kuvan ja palvelurakenteen
muutoksista sekä niiden suhteesta asutusraken- teeseen. Uuden teknologian
käyttöönotto vaikuttaa työn kuvaan ja asiointiin. Toimipaikoista riippuvainen
työ vähenee, mutta vuorovaikutustarve kasvaa, tien on palveltava yhä
monimutkaisempaa asiointi- ja työssäkäyntialueiden kehitystä.
Kolmas kohta eli tie vapaa-ajan käytön mahdollistajana edellyttää tietoa
merkittävistä kysynnän ja tarjonnan muutoksista alueellisissa vapaa-ajan
viettomahdollisuuksissa. Tie itsessään älykkäine palveluineen on
viihtyvyystekijä ja osa vapaa-ajan viettoa, kertoi Välinoro.
- Esityksen tekstilyhennelmä (pdf)
Elinkeinoelämä pyörien päällä
Johtaja Raimo Mansukoski TT:sta toi esille
elinkeinoelämän näkökulman. Hän painotti esitelmässään sitä, miten tärkeä rooli
elinkeinoelämän logistiikassa tiekuljetuksilla on. Pelkästään tavaraliikenteestä
noin 66 % kulkee Mansukosken mukaan pyörien päällä.
- Teiden on oltava kunnossa, painotti Mansukoski.
Suomessa on korkeat logistiset kustannukset. Näin ollen on tärkeää, että
logistista osaamista löytyy. On olemassa esimerkkejä sellaisista yrityksistä,
jotka ovat onnistuneet tekemään logistiikasta kilpailuedun. Mansukosken mukaan
tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Nokia ja metsäteollisuus.
 |
Johtaja Raimo Mansukoski TT:sta on hyvin huolissaan
väyläomaisuutemme arvon kuihtumisesta |
Johtaja Mansukoski on hyvin huolissaan
väyläomaisuutemme arvon kuihtumisesta sekä palvelutason puutteista. Esimerkkinä
hän mainitsee vuosittaiset sorateiden kelirikot, jotka aiheuttavat yksin
metsäteollisuudelle 100 miljooonan euron ylimääräiset vuosikustannukset. Hänen
mukaansa elinkeinoelämä on syystä huolissaan tieverkon palvelutason
tulevaisuudesta.
- Esityksen tekstilyhennelmä (pdf) - Esityskuvat
(pdf 110k)
Peruspalvelua vai erityispalvelua?
|
Tarve uudistaa
väyläohjausta on selkeä, totesi rakennusneuvos Juhani Tervala
Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Päätöksenteko on saatava
pitkäjänteisemmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Investointisuunnitelma on
tehtävä koko vaalikaudeksi, jotta vaikkapa vaalit eivät aiheuttaisi
tempoilua liikennepolitiikassa. Tämä voisi säästää noin 10 prosenttia
kustannuksista Tervala arvioi.
Vuosittaiset käyttömenot ja investoinnit on saatava budjetoinnissa erikseen,
ja kehykset molemmille. Lisäksi väylien yhteensovittamista on parannettava.
Tervalan mielestä ministeriryhmä tarvitaan, jotta väyläomaisuudesta
huolehtiminen varmistuisi. Tarvitaan strategista, laajaa näkemystä, Tervala
peräänkuulutti.
|

Rakennusneuvos Juhani Tervala
liikenne- ja viestintäministeriöstä
|
Suuntaviittana ympäristö
Suomen Ympäristökeskuksen
pääjohtaja Lea Kauppi pohti liikennettä kestävää kehitystä vasten.
Siinä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen. Hyvä
ratkaisu voi toteuttaa kaikki kolme ulottuvuutta, Kauppi kiteytti.
|

Pääjohtaja Lea Kauppi,
Suomen Ympäristökeskus
|
Hän arvioi, että kehitys on
Suomessa tällä alalla ollut huimaa viimeisten 10-15 vuoden aikana
tiensuunnittelussa ja rakentamisessa. Ympäristö otetaan entistä paremmin
huomioon. Toisaalta elintason nousun myötä myös vaatimukset ympäristön
laadun suhteen nousevat. Tutkimusten mukaan suomalaiset uskovat voivansa
vaikuttaa ympäristöasioihin enemmän kuin monissa muissa maissa.
Kaupin pääviesti oli, että kun alusta alkaen yhdessä suunnitellaan ja
mietitään eri intressitahojen tavoitteet, niin mahdollisuus hyvään
lopputulokseen on suuri.
- Esityskuvat (pdf) |
Kumppanuuksia haetaan
Pääjohtaja Karjaluoto päätti
tilaisuuden toteamalla, että kun tieinvestointien uusilla rahoitusmalleilla
näyttää olevan kannatusta, niin niitä viedään eteenpäin. Hän painotti, että
Tiehallinnon omat rahkeet ja asiantuntemus ei suinkaan riitä kaikkeen, ja siksi
Tiehallinto aktiivisesti hakee yhteistyötä ja kumppanuuksia, jotka hyödyttävät
kaikkia osapuolia. Hyvä esimerkki tästä opn vuorovaikutus maakuntien kanssa.
Myös tätä yhteistyötä haluamme lisätä, pääjohtaja sanoi.
Teksti: Tiehallinto/Johanna Vessonen,
Karri Varmo
Kuvat: Eriika Ahopelto
|