Koko raportti
(pdf 1870k)

Lasten liikkumisvapauksien kaventuminen on eurooppalainen kehitystrendi, jolla on vaikutuksia niin liikennejärjestelmään kuin lasten kehitykseen. Tiehallinto on organisaationa sitoutunut kehittämään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kestävää liikennejärjestelmää. Kestävä ja älykäs liikennejärjestelmä tarjoaa myös lapsille vaikuttamismahdollisuuksia, valinnanmahdollisuutta ja turvallisuutta. Valmistuneessa selvityksessä on koottu tietoa lasten liikkumisesta ja sen merkityksestä lasten kehittymiseen sekä arvioitu Tiehallinnon nykyistä toimintatapaa lapsia koskevissa asioissa.

TIIVISTELMÄ
 
Useissa Euroopan maissa on ryhdytty toimenpiteisiin lasten liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Lasten liikkumisympäristö on viime vuosikymmeninä muuttunut huomattavasti. Lisääntynyt liikkuvuus ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ovat lisänneet autoliikennettä. Autoliikenteen kasvu on yksi merkittävimmistä syistä lasten liikkumisvapauksien rajoittamiseen.

Vanhempien huoli lasten turvallisuudesta on lisännyt lasten kuljettamista kouluun ja harrastuksiin. Seurauksena on ollut lasten arkiliikkumisen vähentyminen, lasten kestävyyskunnon heikkeneminen ja ylipainoisuuden lisääntyminen. Toisena seurauksena lasten kuljettamisesta on autoliikenteen kasvu, joka koulujen, päiväkotien ja harrastuspaikkojen lähiympäristössä lisää koettua turvattomuutta.

Tämän työn tavoitteena on tuottaa yleistajuinen katsaus lasten liikkumistarpeista, ongelmista ja lapsinäkökulman huomioimisesta Tiehallinnon toiminnassa nykyisin. Työssä painottuu nykytilan kartoitus. Työssä tarkastellaan myös lasten suunnitteluun osallistumisen mahdollistavia menetelmiä ja esimerkkitapauksia.

Tavoitteena on esittää konkreettisia käytännön toimenpiteitä ja ”ensimmäisiä askelia” lasten näkökulman huomioimiseksi Tiehallinnon toiminnassa. Tänä päivänä tienpidossa ei ole tiepiireittäin yhtenäistä käytäntöä lasten näkökulman huomioimiseksi. Tästä huolimatta lasten omaehtoista liikkumista ja turvallista liikkumisympäristöä on useissa tiepiireissä pyritty tukemaan. Tiepiirien toimintalinjoissa saattaa olla lasten liikenneturvallisuutta koskevia painotuksia, esimerkiksi koulujen ympäristöä koskien. Toimintalinjoissa lasten olosuhteita parantavat myös joukkoliikenteen laatukäytävät ja pysäkkiolosuhteiden parantaminen. Tiepiireille tehdyn kyselyn perusteella lasten koulureittien turvallisuus on yhtenä tavoitteena useimmissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa.

Ohjelmatasolla Tiehallinnossa tunnustetaan lasten oikeudet tulla huomioiduksi omana tienkäyttäjäryhmänään. Lapset eivät kuitenkaan muodosta omaa asiakasryhmäänsä Tiehallinnon toiminnoissa. Lapsi asiakkaana – edistäisi lasten vaikutusmahdollisuuksia tienpitoon. Nykyisin lapsiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan pääasiallisesti osana kevyen liikenteen ryhmää tai yhtenä nk. heikoista ryhmistä. Lapsi asiakkaana varmistaa lasten näkökulman ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tasapuolisuuden niin alueellisesti kuin tienpidon eri osa-alueilla.

Lapsi asiakkaaksi – edellyttää lapsinäkökulman sisäistämistä kaikkiin Tiehallinnon toimintoihin. Tienpidon vaikutusten arvioinnin laajentaminen lapsiin kohdistuviin vaikutuksiin edellyttää lasten osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmien kehittämistä ja kokeilemista. Lasten osallistumisen kehittämistä pitäisi ohjata pyrkimys aitoon vuorovaikutukseen leikkiosallistumisen sijaan.

Tiivistelmä on raportista:
Heljä Aarnikko, Marketta Kyttä & Tiina Myllymäki: Lasten näkökulma tienpidossa. Helsinki 2002. Tiehallinto, Palvelujen suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 53/2002. 64 s. + liitt. 19 s. ISSN 1459-2553, ISBN 951-726-955-2, TIEH 3200784-v.