Lasten näkökulma tienpidossa
Lasten liikkumisvapauksien kaventuminen on
eurooppalainen kehitystrendi, jolla on vaikutuksia niin liikennejärjestelmään
kuin lasten kehitykseen. Tiehallinto on organisaationa sitoutunut kehittämään
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kestävää liikennejärjestelmää. Kestävä
ja älykäs liikennejärjestelmä tarjoaa myös lapsille
vaikuttamismahdollisuuksia, valinnanmahdollisuutta ja turvallisuutta.
Valmistuneessa selvityksessä on koottu tietoa lasten liikkumisesta ja sen
merkityksestä lasten kehittymiseen sekä arvioitu Tiehallinnon nykyistä
toimintatapaa lapsia koskevissa asioissa.
TIIVISTELMÄ
Useissa Euroopan maissa on
ryhdytty toimenpiteisiin lasten liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Lasten
liikkumisympäristö on viime vuosikymmeninä muuttunut huomattavasti. Lisääntynyt
liikkuvuus ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ovat lisänneet autoliikennettä.
Autoliikenteen kasvu on yksi merkittävimmistä syistä lasten liikkumisvapauksien
rajoittamiseen.
Vanhempien huoli lasten turvallisuudesta on
lisännyt lasten kuljettamista kouluun ja harrastuksiin. Seurauksena on ollut
lasten arkiliikkumisen vähentyminen, lasten kestävyyskunnon heikkeneminen ja
ylipainoisuuden lisääntyminen. Toisena seurauksena lasten kuljettamisesta on
autoliikenteen kasvu, joka koulujen, päiväkotien ja harrastuspaikkojen
lähiympäristössä lisää koettua turvattomuutta.
Tämän työn tavoitteena on tuottaa yleistajuinen
katsaus lasten liikkumistarpeista, ongelmista ja lapsinäkökulman huomioimisesta
Tiehallinnon toiminnassa nykyisin. Työssä painottuu nykytilan kartoitus. Työssä
tarkastellaan myös lasten suunnitteluun osallistumisen mahdollistavia menetelmiä
ja esimerkkitapauksia.
Tavoitteena on esittää konkreettisia käytännön
toimenpiteitä ja ”ensimmäisiä askelia” lasten näkökulman huomioimiseksi
Tiehallinnon toiminnassa. Tänä päivänä tienpidossa ei ole tiepiireittäin
yhtenäistä käytäntöä lasten näkökulman huomioimiseksi. Tästä huolimatta lasten
omaehtoista liikkumista ja turvallista liikkumisympäristöä on useissa
tiepiireissä pyritty tukemaan. Tiepiirien toimintalinjoissa saattaa olla lasten
liikenneturvallisuutta koskevia painotuksia, esimerkiksi koulujen ympäristöä
koskien. Toimintalinjoissa lasten olosuhteita parantavat myös joukkoliikenteen
laatukäytävät ja pysäkkiolosuhteiden parantaminen. Tiepiireille tehdyn kyselyn
perusteella lasten koulureittien turvallisuus on yhtenä tavoitteena useimmissa
liikenneturvallisuussuunnitelmissa.
Ohjelmatasolla Tiehallinnossa tunnustetaan lasten
oikeudet tulla huomioiduksi omana tienkäyttäjäryhmänään. Lapset eivät kuitenkaan
muodosta omaa asiakasryhmäänsä Tiehallinnon toiminnoissa. Lapsi asiakkaana –
edistäisi lasten vaikutusmahdollisuuksia tienpitoon. Nykyisin lapsiin
kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan pääasiallisesti osana kevyen liikenteen
ryhmää tai yhtenä nk. heikoista ryhmistä. Lapsi asiakkaana varmistaa lasten
näkökulman ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tasapuolisuuden niin
alueellisesti kuin tienpidon eri osa-alueilla.
Lapsi asiakkaaksi – edellyttää lapsinäkökulman
sisäistämistä kaikkiin Tiehallinnon toimintoihin. Tienpidon vaikutusten
arvioinnin laajentaminen lapsiin kohdistuviin vaikutuksiin edellyttää lasten
osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmien kehittämistä ja kokeilemista. Lasten
osallistumisen kehittämistä pitäisi ohjata pyrkimys aitoon vuorovaikutukseen
leikkiosallistumisen sijaan.
Tiivistelmä on raportista:
Heljä Aarnikko, Marketta Kyttä & Tiina Myllymäki: Lasten näkökulma
tienpidossa. Helsinki 2002. Tiehallinto, Palvelujen suunnittelu.
Tiehallinnon selvityksiä 53/2002. 64 s. + liitt. 19 s. ISSN 1459-2553, ISBN
951-726-955-2, TIEH 3200784-v.
|