28.4.2003

Kevät saa hirvet liikkeelle

Hirvivaara-alueilla kannattaa hiljentää vauhtia, sillä hirvet ovat rauhallisen talvikauden jälkeen aktiivisia. Hirvien luontaiseen elämänrytmiin kuuluu syksyinen vaellus talvilaidunalueelle ja paluu keväällä takaisin kesälaitumille. Kevätmuutto alkaa useimmiten juuri huhti-toukokuun vaihteessa ja jatkuu säistä riippuen aina toukokuun lopulle.

Keväällä sään lämpeneminen ja hankien pehmeneminen käynnistää muuttoaallon, jolloin hirvet vaeltavat kohti kesälaitumia. Varsinkin naaraat pyrkivät tutuille vasomisalueille ennen vasojen syntymää. Lyhyellä aikavälillä tapahtuva muutto saa hirvet liikkeelle kaikkina vuorokauden aikoina. Aktiivisimmillaan hirvet ovat kumminkin juuri hämärän hetkillä, heti auringonlaskun jälkeen.

Ennen vasomistaan naaras karkottaa edellisvuotiset vasat seurastaan. Nämä nuoret hirvinuorukaiset eivät tunne pelinsääntöjä ja poukkoilevat holtittomasti aiheuttaen muun muassa liikenteessä monia vaaratilanteita.

Tiehallinnon kokoama onnettomuuskartta (60k) kertoo, missä Pohjois-Savon alueella ajettiin vuosina 2001 ja 2002 kesäkauden hirvikolarit. Viime vuonna Pohjois-Savossa tapahtui maantieliikenteessä 663 (v. 2001 662) onnettomuutta, joista hirvikolareita oli 174 (167). Kahden vuoden seuranta osoittaa, että vuosittain huhti- ja toukokuussa tapahtui Pohjois-Savossa lähes 20 poliisin tietoon tullutta hirvionnettomuutta. Kesä-elokuun aikana onnettomuuksia tapahtui suhteellisesti enemmän eli kaksinkertainen määrä.

Hirvionnettomuudet ovat erityisen tuhoisia sulan maan aikana, ja tämä johtuu kovista ajonopeuksista. Valtaosa kuolonkolareista tapahtuukin kesäkaudella. Kuolemaan johtaneista hirvikolareista 75 prosentissa nopeus on ollut vähintäänkin 100 kilometriä tunnissa. Viime vuonna Pohjois-Savossa menehtyi kaksi kuljettajaa, joista toinen oli moottoripyöräilijä. Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui 13.

Hirven näkeminen tiealueella tai sen läheisyydessä merkitsee vaaratilannetta. Hirviä voi olla useita ja joku eläimistä voi yllättäen ilmestyä ajoradalle. Hirvivaarasta varoittavien liikennemerkkien alueella onnettomuusriski on suurin. Kevätmuuton aikaan hirvet ylittävät liikenneväyliä hyvin satunnaisesti ja voivat ilmestyä tielle arvaamattomissa kohteissa.

Tien ja sen reuna-alueiden tarkkailu auttaa havaitsemaan tielle pyrkivän hirvieläimen. Ajonopeuden vähentäminen hirvivaara-alueilla ja ilta- ja aamuhämärän hetkillä pienentää riskiä joutua hirvionnettomuuteen. Hirviaidatuilla tieosuuksilla kannattaa olla varovainen niillä kohdin, missä aita päättyy.

Liikenneturva, Tiehallinto ja Liikkuva Poliisi osallistuvat hirvikolariteemalla 2.-4.5 Savon Erätaika 2003 -messuille. Kuopio-hallin yhteisosastolla on nähtävänä muun muassa hirvikolariauto, onnettomuuskartta vuosilta 1998-2002 sekä kulkureittikartta. Osastolla myös muistutetaan kuljettajille, että ainoastaan ajonopeuttaan pudottamalla voi vähentää hirvikolarin aiheuttamia vahinkoja.

Lisätietoja hirvistä liikenteessä:
Jarmo Tihmala, Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri, puh. 040 5118787
Veijo Miettinen, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri, puh. 0500 171882
Tuula Taskinen, Liikenneturva, puh. 040 8461422