Kantatien 51 parantaminen välillä Kirkkonummi - Kivenlahti

MUUTOSSUUNNITELMA VÄLILLÄ JORVAS – INKILÄ

Kantatie 51 on pääväylä Helsingistä länteen Karjaalle ja edelleen valtatien 25 kautta Hankoon. Se on pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöity säteittäinen yhteys. Kirkkonummella kantatie on kunnan alueen tärkein päätie.

Helsingissä ja Espoossa kantatie on moottoritie (Länsiväylä), mutta Kirkkonummen puolella pääosin levein pientarein toteutettu yksiajoratainen sekaliikennetie. Kirkkonummen keskustan kohdalle on vuonna 1990 rakennettu lyhyt osuus kaksiajorataista tietä. Muilta osin kantatie rakennettiin Kirkkonummen ja Kivenlahden välillä jo 1960-luvulla.

Kantatien liikennemäärä on tällä hetkellä Kehä III:n länsipuolella yli 20 000 autoa/vrk ja itäpuolellakin noin 16 000 autoa/vrk. Tieosalla on useita yleisten teiden liittymiä ja lukuisia yksityistieliittymiä. Liikenne on usein ruuhkautunutta ja pääsy tielle erityisesti ruuhka-aikoina on vaikeaa. Jorvaksen liittymässä on liikennevalot.

Aikaisemmat suunnitteluvaiheet

Kantatien 51 yleissuunnitelmassa Kirkkonummi – Kivenlahti vuodelta 1983 tutkittiin tien parantamisvaihtoehtoina moottoritietä tai moottoriliikennetietä. Lausuntojen jälkeen silloinen tie- ja vesirakennushallitus päätti hyväksyä jatkosuunnittelun pohjaksi moottoritievaihtoehdon. Yleissuunnitelma tarkistettiin vuonna 1989 ja sen pohjalta tiehallitus antoi toimenpidepäätöksen.

Toimenpidepäätöksen perusteella käynnistettiin tiesuunnitelman laatiminen ”Kantatien 51 parantaminen moottoritieksi välillä Kirkkonummi – Kivenlahti”. Tiesuunnitelma valmistui vuonna 1994 ja se hyväksyttiin viranomaiskäsittelyn jälkeen liikenneministeriössä 19.1.1999.

Tiesuunnitelmassa hankkeen kustannusarvio oli 275 milj.mk ja se sisälsi mm. uudet Tolsan, Jorvaksen ja Sarvvikin eritasoliittymät. Lisäksi suunnitelmassa esitettiin rakennettavaksi moottoritielle rinnakkaistieyhteys koko välille Kirkkonummelta Kivenlahteen. Hirsalan paikallistie oli suunnitelmassa johdettu Inkilän eritasoliittymään Kehä III:n päähän.

Vuonna 1998 Uudenmaan tiepiiri laati kantatien 51 kehittämisselvityksen, jonka tavoitteena oli keventää tiesuunnitelman moottoritieratkaisua rakentamiskustannuksiltaan edullisemmaksi. Kehittämisselvityksessä esitettiin mm. kevennettyä moottoritien poikkileikkausta sekä luovuttavaksi rinnakkaistieyhteydestä ja Hirsalan paikallistien viemisestä Kehä III:lle. Kevennetyn moottoritieratkaisun rakentamiskustannusten arvioitiin olevan noin 227 milj. mk.

Tiesuunnitelman muutossuunnitelma välillä Jorvas - Inkilä

Moottoritien toteuttaminen tapahtuu vaiheittain ja kiireellisimmäksi on arvioitu kantatien parantaminen Hirsalan paikallistien liittymän ja Kehä III:n eritasoliittymän välillä. Uudenmaan tiepiiri käynnisti tämän tieosuuden muutossuunnitelman laatimisen syksyllä 2000. Muutossuunnitelmalle asetettiin tavoitteeksi tiesuunnitelmassa 1994 ja kehittämisselvityksessä 1998 esitettyjen suunnitelmaratkaisujen edelleen kehittäminen, rakentamiskustannusten keventäminen sekä ympäristövaikutusten tarkistaminen ja tien aiheuttamien haittojen vähentäminen.

Ks. kartta kohteesta

Muutossuunnitelman tiejärjestelyt

Jorvaksen eritasoliittymään rampit kaikkiin ajosuuntiin

Jorvaksen eritasoliittymään tehdään rampit kaikkiin ajosuuntiin. Muutossuunnitelmassa on tästä syystä esitetty aikaisemman tiesuunnitelman kumoamista Hirsalan paikallistien osalta.

Rinnakkaistiet säilyvät pääosin nykyisellään

Uusi rinnakkaistie kantatien pohjoispuolella on jätetty pois Sundsbergintien ja Kehä III:n väliltä. Kantatien pohjoispuolella on maankäytön kehittämissuunnitelmia, joiden yhteydessä selvitetään myös paikallinen tie- ja katuverkko. Ennen sitä Sundsbergintie-Kehä III toimii tarvittaessa kantatien rinnakkaistieyhteytenä, jonne ohjataan parannetulta kantatieltä kielletty hidas liikenne ja mahdollisesti osa erikoiskuljetuksista.

Kantatien eteläpuolelle toteutetaan tavanomaista korkealuokkaisempi yksityistieyhteys, jota on mahdollista jatkaa myöhemmin katuyhteytenä Sarvvikiin Finnträskin ja kantatien välialueen maankäytön kehittyessä.

Uusia kevyen liikenteen väyliä

Suunnitteluosuuden itäpäässä kantatien varteen rakennetaan erillinen kevyen liikenteen väylä, jolla kevytliikenne ohjataan kaksiajorataisen tieosuuden ohi. Myös eteläpuolelle rakennettavan yksityistien varteen tehdään jalankulku- ja polkupyörätie, joka viedään Kehä III:n liittymän länsipuolella kantatien ali ja liitetään Jorvaksen paikallistien kevyen liikenteen väylään.

Linja-autopysäkit sijoitetaan eritasoliittymiin

Kantatietä käyttävän linja-autoliikenteen pysäkit on sijoitettu Jorvaksen ja Inkilän eritasoliittymien ramppien yhteyteen. Inkilän eritasoliittymään rakennetaan lisäramppi linja-autopysäkkiä varten.

Yksityistiejärjestelyjä tarkistettu

Yksityistiejärjestelyjä on tarkistettu asukkai­den ja maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen ja suunnitelmanäyt­telyssä esiin tulleiden näkökohtien perusteella. Kantatieltä yksityistieliittymät poistetaan. 

Kantatien ylittää vihersilta

Kehä III:n liittymän itäpuolelle on suunniteltu Finnträskin vihersilta, joka mahdollistaa hirvi- ja muiden eläimien kulkemisen kantatien eri puolille kun kantatien varteen rakennetaan riista-aidat. Vihersilta istutetaan siten, että sillan keskelle muodostuu luontaisen kaltainen kulkureitti eläimille. Silta palvelee myös alueen virkistyskäyttöä. Sillan toinen aukko tehdään riittävän suureksi erikoiskuljetuksia varten.

Lisäksi suunnitelma-alueelle tehdään kaksi uutta risteyssiltaa. Jorvaksen risteyssilta rakennetaan Jorvaksen eritasoliittymään Hirsalan paikallistielle ja kantatien alittava Nägelsin risteyssilta Kehä III:n länsipuolelle.

Sundetin kohdalle meluesteitä

Sundetin kohdalle tehdään  noin 2 m korkea meluaita aikaisempaa tiesuunnitelmaa vastaavalle kohdalle. Meluaidan itäpuolelle rakennetaan lisäksi syntyvistä ylijäämämassoista valli, joka samalla toimii meluesteenä. Lisäksi rakennetaan Kehä III:n rampin varteen melukaide.

Meluesteet vähentävät kantatien liikenteen aiheuttamaa melua niin, että liikenteen kasvusta huolimatta vuoden 2020 ennusteliikenteellä asukkaiden määrä melualueella pienenee nykytilanteeseen verrattuna.

Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranee

Kantatien parantaminen 2-ajorataiseksi parantaa merkittävästi liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta Jorvaksen kohdalla, koska liittyminen kantatielle on mahdollista vain eritasoliittymistä. Jorvaksen eritasoliittymä korvaa Hirsalantien valo-ohjatun tasoliittymän ja samalla helpottuu liikenne kantatien molemmin puolin sijaitsevien alueiden välillä. Kantatien onnettomuusmäärät alenevat moottoriteiden keskimääräiselle  onnettomuustasolle.

Rakentamisesta ei ole päätöksiä

Muutossuunnitelmaan sisältyvien rakennustöiden on arvioitu maksavan noin 93 milj.mk. Rakentamisaikataulu riippuu Eduskunnan rahoituspäätöksestä. Uudenmaan tiepiirin tämän hetken toiminta- ja taloussuunnitelmassa kantatien 51 rakennussuunnittelu ja rakentaminen on vuonna 2004 tai sen jälkeen alkavien uusinvestointien hankekorissa.

Lisätietoja:

Dipl.ins. Leo Koivula	Uudenmaan tiepiiri, Opastinsilta 12, 00520 Helsinki, puh. 0204 22 2707
Ins. Matti Paavola	Kirkkonummen kunta, Asematie 3B, 02400 Kirkkonummi, puh. 09-29671