Tietokonekuva sillasta valmiina.

Kuvia työmaalta työn eri vaiheista (maaliskuu 1999 - )

Yleistä

Silta rakennettiin Mäntyharjun kuntaan Vihantasalmeen valtatielle 5, joka on osa eurooppalaista TERN-verkkoa. Silta muodostaa merkittävän osan kehittämishankkeesta Vt 5 Seppälänjoki - Vihantasalmi. Sen rakentamisen myötä poistui suurten erikoiskuljetusten reitin (reittikorkeus 7 metriä) tulppa viitostieltä, kun entinen kapea, kantavuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan vaatimaton silta korvattiin puusillalla. Näin suuri puusilta valtatiellä on ainutlaatuinen maailmassa.

Suunnittelu

Yleissuunnitteluvaiheessa tutkittiin kaari- ja palkkisiltavaihtoehdot ja päädyttiin esittämään sillan rakentamista nykyisen kaltaisena langerpalkkisiltana. Sillan tukivälit olivat 25 + 70 + 25 = 120 metriä ja leveys 11, 0 metriä.

Ennen Vihantasalmen sillan lopullisten suunnitelmien laatimista tuli esiin ajatus puusiltavaihtoehdosta, joka voisi muun muassa ilmentää alueen luonnetta puumateriaalin lähteenä ja jalostajana sekä korostaa alueen ekoimagoa. Samalla haluttiin löytää siltaratkaisuja, joita voitaisiin käyttää muuallakin vilkasliikenteisillä teillä.

Lopullinen suunnitelma perustui kilpailun voittaneeseen Insinööritoimisto Rantakokko & Co Oy:n ehdotukseen. Silta on tyypiltään viisiaukkoinen liimapuinen riippuansassilta, jossa ansaat ovat kolmessa keskimmäisessä aukossa ja reuna-aukoissa on liimapuiset pääpalkit.

Silta on perusidealtaan perinteisiin tukeutuva mutta mittasuhteiltaan erittäin vaativa. Etäisyys vedenpinnasta sillan korkeimpaan huippuun vastaa 11 kerroksista asuintaloa. Vihantasalmen sillan suunnitelmassa kestovaatimukseksi on asetettu 100 vuotta muiden suurien siltojen tapaan.

Rakentaminen

Vihantasalmen silta on pinta-alaltaan maailman suurin ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu puusilta. Jännemitat ovat kaksinkertaisia Suomen pisimpiin tähänastisiin tieliikenteen puusiltoihin verrattuna.

Vihantasalmen sillan yhteydessä rakennettiin uutta tietä etelään noin 1,5 km ja pohjoiseen noin 0,5 km, missä ne yhdistettiin nykyiseen viitostiehen kesällä 1999.

Sillan rakennuttajana on Kaakkois-Suomen tiepiiri. Paikallisesta rakentamisesta ja valvonnasta vastasi Itä-Suomen tuotantoalueen Vt 5 Seppälänjoki - Vihantasalmi -projekti. Sillan rakensi YIT-YHTYMÄ OYJ. Puurakenteet toimitti Vierumäen Teollisuus Oy ja teräsrakennealiurakoitsijaksi oli Terästyöpaja Oy.

Silta avattiin liikenteelle syyskuussa 1999 ja vihitään käyttöön marraskuussa, jonka jälkeen nykyinen silta puretaan.

Teknilliset tiedot

Silta on tyypiltään viisiaukkoinen liimapuinen riippuansassilta, jonka tukivälit ovat 21+42+42+42+21=168 metriä. Sillan ajoradan leveys on 11,0 metriä ja kevyen liikenteen väylän leveys 3,0 metriä. Sillan kokonaispituus on 182 metriä. Alikulkukorkeus on 4,05 metriä HW:stä (ylimmästä veden korkeudesta) mitattuna.

Rakenne

Sillan toinen maatuki perustetaan teräsbetonisille lyöntipaaluille. Muut tuet ovat suoraan kalliovaraisia. Tuet verhoillaan näkyviltä osin graniitilla.

Kustannukset

Ykkösvaiheen (silta + noin kaksi kilometriä uutta tietä) kokonaiskustannukset siltaurakkaan liittyvine tie- ym. töineen ovat 33,1 milj. markkaa.

Yhteystiedot

Rakennuttaja: Tielaitos, Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri
Rakennusprojekti: Tielaitos, Projekti- ja päällystysyksikkö, Vt 5 Seppälänjoki-Vihantasalmi -projekti

Projektipäällikkö Urpo J. Pynnönen
p. 0204 22 6690, 0400 259 248
Työmaapäällikkö Reijo Hämäläinen
p. (015) 680 542, 0400 751 940
Projektitoimiston osoite: Kauppatie 2, 19410 KUORTTI

Kuvia työmaalta työn eri vaiheista

Kuvia maaliskuulta 1999

• Kuva 1: Tuen T2 verhoilukivien asennusta suojakehikossa, joka voidaan tarvittaessa peittää pressuilla
• Kuva 2: Tuki T4 etualalla ja sen takana on rakenteilla päällysrakenteen asennustasot
• Kuva 3: Tuen T2 kiviverhous valmiina, saumojen viimeistelytyöt suoritetaan kesällä 1999
• Kuva 4: Tuen T3 kiviverhous valmiina
• Kuva 5: Ensimmäinen liimapuupalkkikuljetus saapuu Vihantasalmelle
• Kuva 6: Kuljetusauto peruuttaa Heinolan puoleista työmaatietä pitkin työsillalle
• Kuva 7: Edessä tukivälin T2...T3 päällysrakenteen asennustasot ja taustalla tukivälin T3...T4 päällysrakenteen liimapuupalkkien asentaminen käynnissä
• Kuva 8: Edessä tukivälin T3...T4 liimapuupalkit, välissä tukivälin T2...T3 asennustasot ja taustalla maatuen T1 tarkastusmittaukset käynnissä
• Kuva 9: Liimapuupalkit kiinnitetään teräspultein teräsrakenteisiin
  Kuvia 24.5.1999
  
• Kuva 10: Kannen betonoinnin liittyminen liimapuupalkkeihin varmistetaan teräksisin vaarnoin ja liimapuupalkkeihin tehdyin lovin. Teräskenkiin on hitsattu tartuntaterästä, jolla varmistetaan niiden kiinnittyminen betoniin.
• Kuva 11: Ansas on pujotettu teräskenkään, jonka jälkeen se kiinnitetään lyhyeen ansassillan liimapuupalkkiin.
• Kuva 12: Ansassillan liimapuupalkit yhdistetään yläpäästään teräsholkilla. Poikittainen liimapuupalkki yhdistää reunimmaiset ansaspalkit.
• Kuva 13: Ansassillan alapuoliset pääpalkistot sekä poikittaiset vetoteräkset.
• Kuva 14: Vihantasalmen sillan keskiaukon ansassilta.
• Kuva 15: Yleiskuva Vihantasalmen sillasta, kuvattu pohjoispuolelta, leirintäalueelta.
• Kuva 16: Yleiskuva Vihantasalmen sillasta, kuvattu pohjoispuolelta, leirintäalueen laiturilla.
• Kuva 17: Ansassiltojen alapuolisten liimapuupalkkien keskimmäiset palkit on kiinnitetty yhteen.
• Kuva 18: Kannen betonoinnin muotti ripustetaan kuvassa olevilla ripustimilla keskeisesti liimapuupalkeille.
  Kuvia 1.6.1999
  
• Kuva 19: Yleiskuva siltatyömaalta toukokuun lopussa kuvattuna Heinolaan päin viitostieltä.
• Kuva 20: Yleiskuva siltatyömaalta kuvattuna leirintäalueen laiturilta.
• Kuva 21: Tukivälin T4 ja T5 pääpalkistojen asentaminen / rakentaminen käynnissä. Etualalla tuki T5.
• Kuva 22: Tukivälin T1 ja T2 palkistosiltaa kuvattu alhaalta päin.
  Kuvia 2.7.1999
  
• Kuva 23: Vihantasalmen sillan yleiskuva vesiväylältä kuvattuna. Veneen airoissa Reijo Rantanen.
• Kuva 24: Vihantasalmen sillan yeiskuva Vihannan selältä kuvattuna.
• Kuva 25: Vihantasalmen sillan yleiskuva sillan pohjoispuolelta kuvattuna
• Kuva 26: Kannen muotin rakentaminen palkkisillan kohdalle.
• Kuva 27: Kannen raudoitusta. Reunat on merkitty lippusiimalla ennen kaiteiden rakentamista.
• Kuva 28: Sillan toiselle reunalle tulee kevyen liikenteen väylä. Ulokesilta kiinnitetään kuvassa näkyviin teräsosiin
• Kuva 29: Kannen reunapalkin ja päätypalkin raudoitusta.
• Kuva 30: Turvallisia työtasoja ja kulkuväyliä ahtaissa tiloissa reivojen ja aputukien välissä.
• Kuva 31: Poikittaisiin vaneriuumapalkkeihin kiinnitetään verhoiluvanereita koneellisesti naulaamalla.
• Kuva 32: Ansassillan palkkien vaneriverhoilu suoritetaan työkelkasta naulaamalla (230 000 kpl teräsnauloja). Sillan valmistuttua kelkka tulee toimimaan apuna huolto- ja kunnossapitotöissä.
  Kuvia 13.7.1999
  
• Kuva 33: Vihantasalmen sillan harjannostajaiset 7.7.1999. Tilaisuuden ohjelmasta vastasi "kansantaiteilija" Kauko Ikonen.
  
• Kuva 34: Vihantasalmen sillan harjanostajaisissa rakennuttajan edustajat Vt 5 Seppälänjoki-Vihantasalmi projektin projektipäällikkö Urpo J. Pynnönen ja työmaapäällikkö Reijo Hämäläinen, YIT-Yhtymä Oyj:n edustaja työpäällikkö Pertti Kärkkäinen ja tilaajan edustaja DI Hannu Teittinen Kaakkois-Suomen tiepiiristä.
  
• Kuva 35: Harjannostajaisväkeä odottamassa ohjelman ja ruokailun alkua
• Kuva 36: Palkkikengän valu tehtiin ennen kannen valua. Tiheän raudoituksen vuoksi joissakin kohteissa jouduttiin turvautumaan lapioihin.
  
• Kuva 37: Reunapalkin pinnan tasoittaminen käynnissä vetotangon ja vinoansaan kohdalla.
  
• Kuva 38: Kannen betonipinnan hiertäminen on aloitettu.
  
• Kuva 39: Kannen muottia kasteltiin valun aikana.
  
• Kuva 40: Kannen valaminen on puolivälissä.